Datanomit ulos komeroista: työelämään ja opiskelemaan!
Valmistuin Seinäjoen kauppiksesta (virallisesti Koulutuskeskus SEDU:n koulukadun toimipiste) vuonna 2012 arvosanoin, joilla pääsin helposti opiskelemaan Tampereen ammattikorkeakouluun tietojenkäsittelyä. Opiskeluja en pystynyt kuitenkaan jatkamaan välittömästi, sillä asepalvelus odotti käymistään. Asepalveluksen suoritettuani muutin seuraavana syksynä Tampereelle. Yhteydet vanhaan kouluun säilyivät kuitenkin hyvinä ja kävin aika ajoin tervehtimässä vanhoja opettajiani. Yksi näistä opettajista oli kolmannen vuoden luokanvalvojani Ari Autio.
Opiskelujeni aikana olimme pariin otteeseen olleet yhteydessä mahdollisen käynnin merkeissä, jossa tehtäväni olisi yksinkertaisesti käydä moikkaamassa kolmannen vuoden Datanomeja ja kertomassa heille hieman miten elämäni on koulun jälkeen jatkunut. Tämä ei kuitenkaan ensimmäinen opiskeluvuoteni aikana onnistunut osalti kovan työtahtini takia. Toisen vuoden alussa, Ari otti minuun jälleen yhteyttä ja kertoi järjestävänsä hieman isomman luennon kaikkien Datanomi -oppilaiden kesken ja halusi minut toiseksi puhujaksi opiskelija -taustani takia. Toisena puhujana oli vanha luokkatoverini, Vesa Perkiö. Yhdessä Vesan kanssa pitäisimme noin puolentoistatunnin pituisen esityksen. Vesan tehtävänä oli, alan töitä jo tehneenä, kertoa työelämästä ja siihen liittyneistä vastoinkäymisistä sekä onnistumisista. Näillä tiedoilla, päätimme järjestää luennon 3.10.2014.
Luentoa edeltävänä yönä ei uni tullut silmään. Olin kirjoittanut materiaalini parin päivän aikana juuri ennen sitä kohtalokasta päivää. Materiaalia tulikin loppujen lopuksi 27 diaa, joten niiden kanssa vauhtia oli pidettävä yllä. Kävin puhettani läpi koko yön uudelleen ja uudelleen aamuun asti, valveilla ja hieman unissani, mutta nousin sängystä kuitenkin tilanteeseen nähden suhteellisen virkeänä. Junani lähti yhdeksän maissa ja saapui Seinäjoelle noin puoli yksitoista. Saavuttuani Seinäjoelle, Vesa noukki minut kyytiin, kävimme vauhdilla syömässä opettajien kanssa ja lähdimme saliin päin. Tunnelma oli hieman jännittynyt, mutta tilanne oli minulle kuitenkin hyvin tuttu.
Aloitin luentoni kertomalla viimeisistä hetkistäni kyseisessä salissa. “Luento oli ikimuistoinen, sillä pääsin juuri sillä luennolla Final Fantasy Crisis Coren läpi psp:lläni.” Pidimme luentomme letkeän rennolla otteella painottaen kuitenkin oman taloudenhallinnan tärkeyttä. Luennoista itsestään ei ole valtavasti kerrottavaa. Se meni oikein hyvin ja opiskelijat kuuntelivat kiinnostuneina koko luennon ajan. Kysyin porukan mielenkiintoa pelialaan kohtaan, jolloin noin kahdeksan henkilöä nosti käden pystyyn. Tiesin, että sanani eivät olleet menneet hukkaan. Lopuksi otimme vielä koko porukasta yhteispotretin, johon sain onneksi kaikilta luvan julkaisuun tikoblogissa. Kysyin Arilta, pitäiskö meidän pitää pieni kysely luennosta ja että onko meille tulevaisuudessa tarvetta. Hän oli sitä mieltä, että “ei me mitää galluppia tarvita, tuutte ens vuonna taas uudestaan”.
Kiitoksia kaikille Seinäjoen Datanomiopiskelijoille mielenkiinnosta. Kiitokset myös koulun opettajille niin nykyisistä ja tulevista kuin vanhoistakin ajoista. Jos jokin kertoo opetuksen sekä koulun laadusta niin se, että sinne vapaaehtoisesti suostuu vielä aika ajoin palaamaan.
Kirjoittaja: Eemeli Jokiperä
Ryhmä: 13TIKOPELI
Tags: 13TIKOPELI Datanomit Eemeli Jokiperä Kauppis Luento Seinäjoella Seinäjoki